Velkajärjestely on monelle ylivelkaantuneelle suomalaiselle viimeinen keino saada talous takaisin raiteilleen, ja yksi yleisimmistä kysymyksistä koskee juuri vippivelkoja. Voiko pikavipit ja muut kulutusluotot todella sisällyttää velkajärjestelyhakemukseen, vai jäävätkö ne jotenkin erilliseen asemaan muihin velkoihin nähden? Vastaus on käytännössä yksinkertainen, mutta hakemuksen taustalla on useita yksityiskohtia, jotka kannattaa tuntea ennen kuin lähtee täyttämään käräjäoikeuden lomakkeita.
Kuuluvatko vippivelat velkajärjestelyyn
Kyllä kuuluvat. Velkajärjestelylaissa ei tehdä eroa sen mukaan, onko velka syntynyt pankin kulutusluotosta, pikavipistä vai vaikka luottokortin käytöstä. Kaikki yksityishenkilön rahavelat – asuntolainaa lukuun ottamatta erillisissä tilanteissa – käsitellään samassa menettelyssä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos velkaa on esimerkiksi Vivukselta 1 800 euroa, Ferratumilta 900 euroa ja pankin kulutusluotosta 4 000 euroa, kaikki kolme velkaa listataan samaan hakemukseen. Käräjäoikeus ei erottele niitä toisistaan sen perusteella, mistä ne ovat peräisin. Ainoa asia, joka vaikuttaa, on velan määrä ja se, milloin velka on syntynyt suhteessa maksukyvyttömyyden alkamisajankohtaan.
Miksi tämä yllättää monet hakijat
Yleinen väärinkäsitys on, että pikavipit olisivat jotenkin ”toisen luokan” velkaa, joka pitäisi hoitaa erikseen tai jota velkajärjestely ei koskisi lainkaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Toinen yhtä yleinen myytti on, että vippivelkojen määrä tai lukumäärä estäisi velkajärjestelyyn pääsyn – päinvastoin, useat pienet pikavipit, jotka ovat kasvaneet hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi, ovat juuri se tilanne, johon velkajärjestely on tarkoitettu.
Oikeuskäytännössä on toki huomioitu, jos hakija on ottanut runsaasti uutta velkaa juuri ennen hakemuksen jättämistä tietäen jo maksukyvyttömyytensä. Tällöin tuomioistuin voi arvioida hakijan huolimattomuutta tai jopa kevytmielisyyttä velkaantumisessa, mikä voi vaikuttaa harkinnanvaraisesti hakemuksen hyväksymiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vippivelat automaattisesti suljettaisiin pois.
Käytännön esimerkki: kolmen vipin kierre
Ajatellaan tilannetta, jossa henkilön kuukausitulot ovat noin 2 100 euroa ja hänellä on kolme aktiivista pikavippiä: 500 euroa, 1 200 euroa ja 2 000 euroa, yhteensä 3 700 euroa. Lyhennyserät näistä kolmesta lainasta yhdessä nousevat noin 380 euroon kuukaudessa, mikä yksinään ei tunnu paljolta, mutta kun mukaan lasketaan vuokra, ruokamenot ja muut kulutusluotot, tulot eivät enää riitä.
Tällaisessa tilanteessa velkajärjestelyhakemuksessa listataan kaikki kolme vippiä muiden velkojen ohella. Käräjäoikeus laskee hakijan maksuvaran – eli sen summan, joka jää käytettävissä olevista tuloista pakollisten elinkustannusten jälkeen – ja tämän perusteella muodostetaan maksuohjelma, joka voi kestää tyypillisesti 3–5 vuotta. Maksuohjelman aikana kaikkia velkoja, myös vippivelkoja, lyhennetään samassa suhteessa, ei erikseen.
Mitä hakemuksessa pitää tehdä eri tavalla vippivelkojen kohdalla
Itse hakemuksessa vippivelkoja ei tarvitse käsitellä eri tavalla kuin muitakin velkoja, mutta niiden dokumentointi kannattaa hoitaa huolella. Pikavippiyhtiöt vaihtavat omistajaa ja nimeä yllättävän usein, ja osa veloista on saattanut siirtyä perintätoimistolle jo ennen hakemuksen jättämistä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että velkojan nimi hakemuksessa voi olla eri kuin alkuperäinen lainanantaja.
Kokenut talous- ja velkaneuvoja tarkistaa aina ensin tuoreimman velkakirjeen tai perintäkirjeen, jotta velkojan tiedot ja velan tarkka määrä korkoineen saadaan oikein. Jos vippi on jo edennyt ulosottoon, tilanne kannattaa selvittää tarkemmin – aiheesta löytyy lisätietoa artikkelista vippi ja ulosotto.
Yleisimmät virheet hakemusta tehdessä
Ensimmäinen yleinen virhe on jättää jokin pieni vippi hakemuksesta pois, koska hakija ajattelee maksavansa sen ”erikseen pois alta”. Tämä ei ole sallittua – kaikki velat on ilmoitettava, ja piiloon jätetty velka voi johtaa myöhemmin koko velkajärjestelyn purkamiseen.
Toinen virhe on ottaa uutta pikavippiä juuri ennen hakemuksen jättämistä, esimerkiksi kattaakseen hakemukseen liittyviä kuluja tai muita menoja. Tuomioistuin tarkastelee velkaantumishistoriaa ja tuore vippi voi herättää kysymyksiä hakijan motiiveista.
Kolmas virhe on yrittää itse yhdistellä tai neuvotella vippivelkoja uusiksi juuri ennen hakemusta ilman ammattilaisen apua. Tällaiset toimet on syytä tehdä joko ennen velkajärjestelyprosessin aloittamista harkitusti tai jättää kokonaan velkajärjestelyn hoidettavaksi. Jos velkoja on useita eikä velkajärjestely vielä ole ajankohtainen, kannattaa tutustua myös vaihtoehtoon, jossa vippivelat yhdistetään yhdeksi lainaksi – tämä ei kuitenkaan korvaa velkajärjestelyä silloin, kun maksukyky on jo pysyvästi menetetty.
Milloin velkajärjestely on oikea ratkaisu vippikierteeseen
Velkajärjestely ei sovi kaikille, ja se on syytä nähdä viimesijaisena keinona, ei ensimmäisenä vaihtoehtona. Se edellyttää, että hakija on aidosti maksukyvytön eikä kykene selviytymään veloistaan lähivuosina ilman merkittävää helpotusta. Jos tilanne on vielä hallittavissa esimerkiksi budjetoinnilla tai velkojen uudelleenjärjestelyllä suoraan lainanantajien kanssa, kannattaa kokeilla niitä ensin.
Jos taas huomaat ottavasi uutta vippiä vanhan maksamiseksi, tunnusmerkit viittaavat jo pidemmälle edenneeseen tilanteeseen – tästä lisää artikkelissa vippikierre ja siitä irrottautuminen. Talous- ja velkaneuvonta on maksutonta ja kannattaa ottaa yhteyttä ennen hakemuksen jättämistä, jotta hakemus laaditaan kerralla oikein.
Usein kysyttyä
Voiko velkajärjestelyyn hakea, jos velat ovat pelkkiä pikavippejä eikä muuta velkaa ole?
Kyllä voi. Velkojen alkuperällä ei ole merkitystä hakukelpoisuuden kannalta, vaan ratkaisevaa on kokonaisvelkamäärä suhteessa maksukykyyn ja se, että maksukyvyttömyys on pysyväisluonteista.
Vaikuttaako se, että osa vipeistä on jo siirtynyt perintätoimistolle?
Ei estä hakemista. Velka on edelleen sama velka, vaikka sen perii nyt alkuperäisen lainanantajan sijaan perintätoimisto. Velkojan tiedot hakemuksessa on kuitenkin päivitettävä ajantasaisiksi.
Voiko velkajärjestelyn aikana ottaa uutta vippiä pakollisiin menoihin?
Ei voi ilman erillistä lupaa. Maksuohjelman aikana uuden velan ottaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, ja sen rikkominen voi johtaa maksuohjelman raukeamiseen.
Vippivelkojen sisällyttäminen velkajärjestelyhakemukseen ei siis ole poikkeus vaan sääntö – niitä kohdellaan samoin kuin mitä tahansa muuta kulutusvelkaa. Tärkeintä on hakea apua ajoissa ja arvioida rehellisesti oma maksukyky ennen kuin velkataakka kasvaa hallitsemattomaksi.